Lukas Hradecky: Ups in Esbjerg, downs in maajoukkue

05.3.2012

Lukas Hradecky on Suomen A-maajoukkueen ja Esbjerg fB:n maalivahti. Slovakiassa syntynyt turkulainen siirtyi 19-vuotiaana Tanskaan Esbjergin riveihin ja on vallannut joukkueessa kiistattoman ykkösvahdin paikan. Hän taistelee tiukasti myös Huuhkajien ykkösvahdin paikasta.

__________________________

On taas sen verran aikaa vierähtäny, että vois vähän kirjotella kuulumisia ja että pysytään blogi/kk tahdissa.

Tosiaan tässä on helmikuu ehtiny vierähtää viime blogista ja pre-season onneksi lyhenee ja lyhenee. Kyllä tämä divarin talvitauko täällä on luokkaa Suomen preseason, tosin Suomessa koko kausi sentään edessä. Meillä on keväällä 12 matsia 1.4 alkaen kesäkuuhun asti.

Meidän menosta olen kyllä ollut jopa positiivisesti yllättynyt, sillä pelimme on näyttänyt jo yllättävän valmiilta ja jopa tulokset ovat olleet hyviä. Toki reenipelit on reenipelejä, mutta kyllä niistä aina jotain mukaan saa. Helmikuussa ollaan aina arkisin reenattu kovaa ja sitten pelattu joko perjantaisin tai lauantaisin, mikä on avannutkin mahdollisuudet vapaisiin viikonloppuihin, joista yhden käytin muuan Hönefossissa turistina.

Eräänä perjantai-iltana lähdin siis Norjaa kohti viettämään viikonloppua hyvän ystäväni RR10 luokse. Norjaan matkustamisessa on muuten monia hyviä puolia, tärkein niistä Tax Free-toiminto totta kai. Joten, kuten hyvän vieraan kuuluu, toin mukanani tuliaisia.

Lauantaina kävin väijymässä Lilleström-Hönefoss pelin, jossa paikkani sijaitsi kotijoukkueen kannattajien keskuudessa. Jos katse voisi tappaa oisin kuollut kolmeen kertaan, en voinut olla meinaa reagoimatta ja taputtamatta RR10 dominoinnille vasemmassa laidassa. Kyseinen peli päättyi siis 2-3 ja Riku joka maalissa mukana.

Hienoa nähdä, että Puolan ristiretken jälkeen on Rikulle löytynyt seura, joka saa parhaat puolet Rikusta esiin. RR17 oli valitettavasti meidän kannalta KOMIA-turnauksessa Suomessa, joten koko Hönefossin Suomi-seuraa ei ollut mestoilla. Siitä huolimatta loppuviikonloppu sujui oikein mukavasti, ja lähdin akut ladattuina takaisin Esbjergiin.

Maajoukkueesta tietenkin vielä muutama sananen, ihan turha lähtee piilottelemaan ja peittelemään koko juttua. Tapahtunut mikä tapahtunut ja sillä selvä. Monilla varmasti monia mielipiteitä asiasta, niin kuin saakin ja pitääkin olla.

Peli ei siis tosiaan ollut edustavin esitykseni maajoukkueessa, päivänselvä juttu. Ekassa maalissa en saa tarpeeksi ilmaa purkupallooni, potku epäonnistuu, osuu Jankoa vasemman ranteen kautta oikeaan kivekseen ja pomppaa siitä meikäläisen yli maaliin. Ois se nyt helvetti voinu ihan mihin tahansa muualle pompata, mut ei...

Tokan maalin otan myöskin osin piikkini, muutaman kerran tilanteen nähneenä tilanteen ois voinu hoitaa kahdella tavalla paremmin. Olla nopeammin vastassa ja torjumalla mahdollisesti tilanne siten, tai sitten jäädä viivalle, ja luottaa taitooni tai tuuriini 1v1-tilanteessa.

Jätkät olivat myöskin hyvin kannustavia, joukkuehenkihän meillä on maajoukkueessa erittäin hyvä. Päätä pystyyn vaan ja eteenpäin, ei meillä menetetä uskoaan toisiin. Mutta tilanteet käydään läpi, niistä opitaan ja jatketaan. Uskon ja toivon, että saan vielä kantaa Suomi-paitaa tulevaisuudessa ja "kostaa" oman huonon matsini.

Sillä aikaa yritetään hoitaa ja varmistaa nousua täällä Esbjergissä. Tiistaina lähdetään Turkkiin leireilemään, joten eiköhän sieltä muutama kirjottamisen arvonen juttu pomppaa esiin!

LH